Hopeaa ja terästä.

Upea viikko, upeita esineitä. Löysin tuossa eräästä kätköstä alkuviikosta kaksi tällaista lusikkaa. Tietenkin kaikki ne kultasepänliikkeiden esitteet lukeneena tajusin, että nyt on kyllä kyseessä keräilyhopea. Lusikat oli kamalan pinttyneet, eikä niistä meinannut saada leimoistakaan mitään selkoa.

Kätevänä emäntänä sitten yritin niitä liotella perinteisellä lämmin vesi + suola seoksella ja lusikat kirkastuivatkin jonkin verran. Mutta todellisia tuloksia sain vasta tänään aamulla. Olin yökylässä äipällä ja isukilla ja aamun ratoksi ennen töitä päätin sitten vähän kiillotella lusikoita (kyllä, mä dunailen mielenkiintosia asioita aamuisin?). Laatikosta kaivoin hopeanpuhdistuspyyhkeen, jota suosittelen nyt aivan kaikille, joilla on pinttyneitä hopeita. Tässä vähän todistusaineistoa.

Aika suuri ero, eikö? Nyt omistan siis parin Mauno Honkasen suunnittelemaa Tähkä -sarjaa. Kaipa noita voi käyttää vaikkapa sokerilusikoina kahvipöydässä, kun tulee anoppi kahvittelemaan.

Vein meidän isukille hiottavaksi myös mun toisen Arabian Oma -sarjan tammipuisen laudan. Se oli hieman saanut tuta kylmää ja kosteaa työkaverin parvekkeella, joten isi sitten sen mulle hioi ja öljysi. Ja melkeinpä siitä uudenveroinen tulikin! Mukavana yllärinä laudan päällä myös odotti Iittalan Collective Tools sarjan mustapippuri- sekä suolamylly. Kyllä isi tietää, mistä tytär tulee iloiseksi. Myllyt oli kirpparilöytö, 4€ kappale, että kylläpä siinä aika monta kymppiä säästi tarkan silmän ansiosta.